Noniin nyt mä sit otin tän pienen askeleen ihmiskunnalle, mut valtavan harppauksen mulle!!! Mun on järjettömän vaikeeta ajatella näppäinten kautta jos ymmärrät mitä tarkotan. Ajatus ja kynä ovat luonteva pari samoin ajatus ja suu heh… Mut ajatus ja kone ei kerta kaikkiaan. Mä päätin kuitenkin että alan opetella, koska hidastaa turhaa jos pitää samat tekstit kirjoittaa eka kynällä ja sit vielä koneella. Koita siis kestää, tää varmasti tökkii… Elämme siis muutosten aikaa monilla tavoin…

Kaikki muutokset eivät ole mukavia. On raivostuttavaa, kun jatkuvasti kehitetään tapetteja ja varsinkin niiden kiinnitystapoja. Osaaja ja maija-meikäläinen sukeltelee liimojen ja liistereiden syvissä ja petollisissa vesissä. Just kuulin, että lentokonemekaanikkoja kyllä koulutetaan urakalla jatkuvasti kun kaikki kuulemma muuttuu ja kehittyy nopeasti. Siiville haikailevat voivat siis olettaa olevansa hyvissä käsissä tai paremminkin koneissa. Mutta liisteriliima valtamerissä kahlaajat ei aina saa edes oman kielistä karttaa, kompassista puhumattakaan.

Maailma on täynnä ihania tapetteja, mutta ah niin monta mahdollisuutta valita väärä kiinnitystapa. Voisi taivoa jokaisessa rullassa olevan selkeän selostuksen asiasta. Näin ei, mukavien, iloisten, avuliaiden rautatapettikaakelikaupan tätien ja setien puheista huolimatta aina ole.

Jos siis olet sattumalta kiireessä napannut alelaarin pohjalta mukavasti kukertavat kukkatapetit niin varaudu pahimpaan. Tilanne on erityisen paha jos nappaaja on tapetointionnistujan asiakas (epätoivoisen sanakirjan käytön jälkeen muuttunut itseosaajasta sellaiseksi). Onnistuja ei olisi onnistuja, ellei hän jo heti kättelyn jälkeen sanoisi, että juu, toki me hoidetaan homma pois. Vaan yksi pieni huone eikä mitään kiirettä ja ihan koska vaan käy, mutta kuitenkin jouluksi.

Hälytyskellot ois pitäny soida jo siinä vaiheessa kun mainittiin siitä aleloorasta ja viimeistään siinä vaiheessa kun saa tehdä ihan koska vaan. Ne ei soinnu, yrittäjän tai siis onnistujan (paljon osuvampi sana josta kiitos Marketalle) päässä harvemmin tällaisissakaan tilanteissa soi.

Nyt on onnistujankin mukuloitten petiinmenoaika, joten pitää jatkaa huomenna samoissa merkeissä. Saattaa olla, että mä opin ja toivottavasti myös sen miten laukastaan jännitys jäykistyneistä sormista ja niskasta...

Terkuin Mirva, joka opetteli elämänsä ekan kerran käyttämään uutta sähköpostiaan ja kirjoittamaan tietsikalla. Jatkoa seuraa…

Kauttamme Tapettitalon upeita tapetteja eri vuosikymmeniltä. Tyylikkäästi.